meikkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
meikkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä meikata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | meikkaava | meikkaavat |
genetiivi | meikkaavan | meikkaavien (meikkaavain) |
partitiivi | meikkaavaa | meikkaavia |
akkusatiivi | meikkaava; meikkaavan | meikkaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | meikkaavassa | meikkaavissa |
elatiivi | meikkaavasta | meikkaavista |
illatiivi | meikkaavaan | meikkaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | meikkaavalla | meikkaavilla |
ablatiivi | meikkaavalta | meikkaavilta |
allatiivi | meikkaavalle | meikkaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | meikkaavana | meikkaavina |
translatiivi | meikkaavaksi | meikkaaviksi |
abessiivi | meikkaavatta | meikkaavitta |
instruktiivi | – | meikkaavin |
komitatiivi | – | meikkaavine |