Siirry sisältöön

meikäläinen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

meikäläinen (38) (komparatiivi meikäläisempi, superlatiivi meikäläisin) (taivutus [luo])

  1. (pronominaali) sellainen, joka on meiltä lähtöisin, meille tai meihin kuuluva; meille ominainen
    Meikäläinen kahvi on aivan omaa luokkaansa.

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

meikäläinen (38)

  1. joku, joka kuuluu meihin
    Älä ammu! Ne voivat olla meikäläisiä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmei̯kæˌlæi̯nen/
  • tavutus: mei‧kä‧läi‧nen

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi meikäläinen meikäläiset
genetiivi meikäläisen meikäläisten
meikäläisien
partitiivi meikäläistä meikäläisiä
akkusatiivi meikäläinen;
meikäläisen
meikäläiset
sisäpaikallissijat
inessiivi meikäläisessä meikäläisissä
elatiivi meikäläisestä meikäläisistä
illatiivi meikäläiseen meikäläisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi meikäläisellä meikäläisillä
ablatiivi meikäläiseltä meikäläisiltä
allatiivi meikäläiselle meikäläisille
muut sijamuodot
essiivi meikäläisenä
(meikäläisnä)
meikäläisinä
translatiivi meikäläiseksi meikäläisiksi
abessiivi meikäläisettä meikäläisittä
instruktiivi meikäläisin
komitatiivi meikäläisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo meikäläise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
meikäläis-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]