masterointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- äänitteen viimeistely sellaiseksi jollaisena se julkaistaan ja jollaisena kuuntelijat sen kuulevat
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | masterointi | masteroinnit |
| genetiivi | masteroinnin | masterointien (masterointein) |
| partitiivi | masterointia | masterointeja |
| akkusatiivi | masterointi; masteroinnin |
masteroinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | masteroinnissa | masteroinneissa |
| elatiivi | masteroinnista | masteroinneista |
| illatiivi | masterointiin | masterointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | masteroinnilla | masteroinneilla |
| ablatiivi | masteroinnilta | masteroinneilta |
| allatiivi | masteroinnille | masteroinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | masterointina | masterointeina |
| translatiivi | masteroinniksi | masteroinneiksi |
| abessiivi | masteroinnitta | masteroinneitta |
| instruktiivi | – | masteroinnein |
| komitatiivi | – | masterointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | masteroinni- | |
| vahva vartalo | masterointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- verbistä masteroida