marssinta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑrsːint̪ɑ/
- tavutus: mars‧sin‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | marssinta | marssinnat |
| genetiivi | marssinnan | marssintojen (marssintain) |
| partitiivi | marssintaa | marssintoja |
| akkusatiivi | marssinta; marssinnan |
marssinnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | marssinnassa | marssinnoissa |
| elatiivi | marssinnasta | marssinnoista |
| illatiivi | marssintaan | marssintoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | marssinnalla | marssinnoilla |
| ablatiivi | marssinnalta | marssinnoilta |
| allatiivi | marssinnalle | marssinnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | marssintana | marssintoina |
| translatiivi | marssinnaksi | marssinnoiksi |
| abessiivi | marssinnatta | marssinnoitta |
| instruktiivi | – | marssinnoin |
| komitatiivi | – | marssintoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | marssinna- | |
| vahva vartalo | marssinta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. marssiminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- marssinta Kielitoimiston sanakirjassa