marsalkka
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- eräissä maissa korkein mahdollinen sotilasarvo, kenraalia korkeampi; osassa maista (kuten Suomessa) voidaan myöntää vain sodanaikaisista ansioista (sotamarsalkka)
- eräissä juhlatilaisuuksissa airuena toimiva henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈmɑrsɑlkːɑ]
- tavutus: mar‧salk‧ka
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | marsalkka | marsalkat |
| genetiivi | marsalkan | marsalkoiden marsalkoitten marsalkkojen (marsalkkain) |
| partitiivi | marsalkkaa | marsalkoita marsalkkoja |
| akkusatiivi | marsalkka; marsalkan |
marsalkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | marsalkassa | marsalkoissa |
| elatiivi | marsalkasta | marsalkoista |
| illatiivi | marsalkkaan | marsalkkoihin marsalkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | marsalkalla | marsalkoilla |
| ablatiivi | marsalkalta | marsalkoilta |
| allatiivi | marsalkalle | marsalkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | marsalkkana | marsalkkoina marsalkoina |
| translatiivi | marsalkaksi | marsalkoiksi |
| abessiivi | marsalkatta | marsalkoitta |
| instruktiivi | – | marsalkoin |
| komitatiivi | – | marsalkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | marsalka- | |
| vahva vartalo | marsalkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. eräs sotilasarvo
2. eräiden juhlatilaisuuksien airut
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hovimarsalkka, kenttämarsalkka, marsalkansauva, sotamarsalkka
Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- marsalkka Kielitoimiston sanakirjassa