marmoroiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
marmoroiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä marmoroida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | marmoroiva | marmoroivat |
| genetiivi | marmoroivan | marmoroivien (marmoroivain) |
| partitiivi | marmoroivaa | marmoroivia |
| akkusatiivi | marmoroiva; marmoroivan | marmoroivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | marmoroivassa | marmoroivissa |
| elatiivi | marmoroivasta | marmoroivista |
| illatiivi | marmoroivaan | marmoroiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | marmoroivalla | marmoroivilla |
| ablatiivi | marmoroivalta | marmoroivilta |
| allatiivi | marmoroivalle | marmoroiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | marmoroivana | marmoroivina |
| translatiivi | marmoroivaksi | marmoroiviksi |
| abessiivi | marmoroivatta | marmoroivitta |
| instruktiivi | – | marmoroivin |
| komitatiivi | – | marmoroivine |