mapittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mapittaminen (38)
- teonnimi verbistä mapittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mapittaminen | mapittamiset |
| genetiivi | mapittamisen | mapittamisten mapittamisien |
| partitiivi | mapittamista | mapittamisia |
| akkusatiivi | mapittaminen; mapittamisen |
mapittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mapittamisessa | mapittamisissa |
| elatiivi | mapittamisesta | mapittamisista |
| illatiivi | mapittamiseen | mapittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mapittamisella | mapittamisilla |
| ablatiivi | mapittamiselta | mapittamisilta |
| allatiivi | mapittamiselle | mapittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mapittamisena (mapittamisna) |
mapittamisina |
| translatiivi | mapittamiseksi | mapittamisiksi |
| abessiivi | mapittamisetta | mapittamisitta |
| instruktiivi | – | mapittamisin |
| komitatiivi | – | mapittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mapittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mapittamis- | |