mahtanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mahtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mahtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mahtanut | mahtaneet |
| genetiivi | mahtaneen | mahtaneiden mahtaneitten |
| partitiivi | mahtanutta | mahtaneita |
| akkusatiivi | mahtanut; mahtaneen | mahtaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mahtaneessa | mahtaneissa |
| elatiivi | mahtaneesta | mahtaneista |
| illatiivi | mahtaneeseen | mahtaneisiin mahtaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mahtaneella | mahtaneilla |
| ablatiivi | mahtaneelta | mahtaneilta |
| allatiivi | mahtaneelle | mahtaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mahtaneena | mahtaneina |
| translatiivi | mahtaneeksi | mahtaneiksi |
| abessiivi | mahtaneetta | mahtaneitta |
| instruktiivi | – | mahtanein |
| komitatiivi | – | mahtaneine |