mahduttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mahduttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mahduttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mahduttanut | mahduttaneet |
| genetiivi | mahduttaneen | mahduttaneiden mahduttaneitten |
| partitiivi | mahduttanutta | mahduttaneita |
| akkusatiivi | mahduttanut; mahduttaneen | mahduttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mahduttaneessa | mahduttaneissa |
| elatiivi | mahduttaneesta | mahduttaneista |
| illatiivi | mahduttaneeseen | mahduttaneisiin mahduttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mahduttaneella | mahduttaneilla |
| ablatiivi | mahduttaneelta | mahduttaneilta |
| allatiivi | mahduttaneelle | mahduttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mahduttaneena | mahduttaneina |
| translatiivi | mahduttaneeksi | mahduttaneiksi |
| abessiivi | mahduttaneetta | mahduttaneitta |
| instruktiivi | – | mahduttanein |
| komitatiivi | – | mahduttaneine |