mahdollistaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mahdollistaminen (38)
- teonnimi verbistä mahdollistaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mahdollistaminen | mahdollistamiset |
| genetiivi | mahdollistamisen | mahdollistamisten mahdollistamisien |
| partitiivi | mahdollistamista | mahdollistamisia |
| akkusatiivi | mahdollistaminen; mahdollistamisen |
mahdollistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mahdollistamisessa | mahdollistamisissa |
| elatiivi | mahdollistamisesta | mahdollistamisista |
| illatiivi | mahdollistamiseen | mahdollistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mahdollistamisella | mahdollistamisilla |
| ablatiivi | mahdollistamiselta | mahdollistamisilta |
| allatiivi | mahdollistamiselle | mahdollistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mahdollistamisena (mahdollistamisna) |
mahdollistamisina |
| translatiivi | mahdollistamiseksi | mahdollistamisiksi |
| abessiivi | mahdollistamisetta | mahdollistamisitta |
| instruktiivi | – | mahdollistamisin |
| komitatiivi | – | mahdollistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mahdollistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mahdollistamis- | |