madotus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]madotus (39)
- se, että madotetaan; sisäloisten häätäminen lääkkeellä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑdot̪us/
- tavutus: ma‧do‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | madotus | madotukset |
| genetiivi | madotuksen | madotusten madotuksien |
| partitiivi | madotusta | madotuksia |
| akkusatiivi | madotus; madotuksen |
madotukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | madotuksessa | madotuksissa |
| elatiivi | madotuksesta | madotuksista |
| illatiivi | madotukseen | madotuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | madotuksella | madotuksilla |
| ablatiivi | madotukselta | madotuksilta |
| allatiivi | madotukselle | madotuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | madotuksena | madotuksina |
| translatiivi | madotukseksi | madotuksiksi |
| abessiivi | madotuksetta | madotuksitta |
| instruktiivi | – | madotuksin |
| komitatiivi | – | madotuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | madotukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
madotus- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- madotus Kielitoimiston sanakirjassa