mököttävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mököttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mököttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mököttävä | mököttävät |
| genetiivi | mököttävän | mököttävien (mököttäväin) |
| partitiivi | mököttävää | mököttäviä |
| akkusatiivi | mököttävä; mököttävän | mököttävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mököttävässä | mököttävissä |
| elatiivi | mököttävästä | mököttävistä |
| illatiivi | mököttävään | mököttäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mököttävällä | mököttävillä |
| ablatiivi | mököttävältä | mököttäviltä |
| allatiivi | mököttävälle | mököttäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mököttävänä | mököttävinä |
| translatiivi | mököttäväksi | mököttäviksi |
| abessiivi | mököttävättä | mököttävittä |
| instruktiivi | – | mököttävin |
| komitatiivi | – | mököttävine |