mököttänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mököttänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mököttää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mököttänyt | mököttäneet |
| genetiivi | mököttäneen | mököttäneiden mököttäneitten |
| partitiivi | mököttänyttä | mököttäneitä |
| akkusatiivi | mököttänyt; mököttäneen | mököttäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mököttäneessä | mököttäneissä |
| elatiivi | mököttäneestä | mököttäneistä |
| illatiivi | mököttäneeseen | mököttäneisiin mököttäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mököttäneellä | mököttäneillä |
| ablatiivi | mököttäneeltä | mököttäneiltä |
| allatiivi | mököttäneelle | mököttäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mököttäneenä | mököttäneinä |
| translatiivi | mököttäneeksi | mököttäneiksi |
| abessiivi | mököttäneettä | mököttäneittä |
| instruktiivi | – | mököttänein |
| komitatiivi | – | mököttäneine |