määrittäminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
määrittäminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä määrittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | määrittäminen | määrittämiset |
| genetiivi | määrittämisen | määrittämisten määrittämisien |
| partitiivi | määrittämistä | määrittämisiä |
| akkusatiivi | määrittäminen; määrittämisen |
määrittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | määrittämisessä | määrittämisissä |
| elatiivi | määrittämisestä | määrittämisistä |
| illatiivi | määrittämiseen | määrittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | määrittämisellä | määrittämisillä |
| ablatiivi | määrittämiseltä | määrittämisiltä |
| allatiivi | määrittämiselle | määrittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | määrittämisenä (määrittämisnä) |
määrittämisinä |
| translatiivi | määrittämiseksi | määrittämisiksi |
| abessiivi | määrittämisettä | määrittämisittä |
| instruktiivi | – | määrittämisin |
| komitatiivi | – | määrittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | määrittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
määrittämis- | |