luotsi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luotsi (5)[1]

Wikipedia
Katso artikkeli Luotsi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (merenkulku) merikapteenin tutkinnon suorittanut henkilö, joka ohjaa ja opastaa aluksia vaikeakulkuisten ja vaarallisten väylien läpi
    Perämies käänteli ruoria luotsin opastuksen mukaisesti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluo̯t̪si/
  • tavutus: luot‧si

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luotsi luotsit
genetiivi luotsin luotsien
(luotsein)
partitiivi luotsia luotseja
akkusatiivi luotsi;
luotsin
luotsit
sisäpaikallissijat
inessiivi luotsissa luotseissa
elatiivi luotsista luotseista
illatiivi luotsiin luotseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luotsilla luotseilla
ablatiivi luotsilta luotseilta
allatiivi luotsille luotseille
muut sijamuodot
essiivi luotsina luotseina
translatiivi luotsiksi luotseiksi
abessiivi luotsitta luotseitta
instruktiivi luotsein
komitatiivi luotseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luotsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kanavaluotsi, linjaluotsi, luotsialus, luotsiasema, luotsikopteri, luotsivanhin, luotsivene, satamaluotsi

Anagrammit[muokkaa]

liotus, loitsu, luisto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luotsi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5