luontoisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luontoisuus (40)
- se, että on luontoinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluo̯nt̪oi̯suːs/
- tavutus: luon‧toi‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luontoisuus | luontoisuudet |
| genetiivi | luontoisuuden | luontoisuuksien |
| partitiivi | luontoisuutta | luontoisuuksia |
| akkusatiivi | luontoisuus; luontoisuuden |
luontoisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luontoisuudessa | luontoisuuksissa |
| elatiivi | luontoisuudesta | luontoisuuksista |
| illatiivi | luontoisuuteen | luontoisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luontoisuudella | luontoisuuksilla |
| ablatiivi | luontoisuudelta | luontoisuuksilta |
| allatiivi | luontoisuudelle | luontoisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luontoisuutena | luontoisuuksina |
| translatiivi | luontoisuudeksi | luontoisuuksiksi |
| abessiivi | luontoisuudetta | luontoisuuksitta |
| instruktiivi | – | luontoisuuksin |
| komitatiivi | – | luontoisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luontoisuude- | |
| vahva vartalo | luontoisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
luontoisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan luontoinen vartalosta luontois- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on luontoinen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luontoisuus Kielitoimiston sanakirjassa