luntta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- paksuhko paperipinkka
- Käsikirjoituksesta on kertynyt aikamoinen luntta.
- Tuo luntta pitäisi perkata ja heittää turhat paperit pois.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlunt̪ːɑ/
- tavutus: lunt‧ta
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luntta | luntat |
genetiivi | luntan | lunttien (lunttain) |
partitiivi | lunttaa | lunttia |
akkusatiivi | luntta; luntan |
luntat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luntassa | luntissa |
elatiivi | luntasta | luntista |
illatiivi | lunttaan | lunttiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luntalla | luntilla |
ablatiivi | luntalta | luntilta |
allatiivi | luntalle | luntille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lunttana | lunttina |
translatiivi | luntaksi | luntiksi |
abessiivi | luntatta | luntitta |
instruktiivi | – | luntin |
komitatiivi | – | lunttine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lunta- | |
vahva vartalo | luntta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: luntata
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luntta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-C