lorvi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lorvi (5)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lorvi | lorvit |
| genetiivi | lorvin | lorvien (lorvein) |
| partitiivi | lorvia | lorveja |
| akkusatiivi | lorvi; lorvin |
lorvit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lorvissa | lorveissa |
| elatiivi | lorvista | lorveista |
| illatiivi | lorviin | lorveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lorvilla | lorveilla |
| ablatiivi | lorvilta | lorveilta |
| allatiivi | lorville | lorveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lorvina | lorveina |
| translatiivi | lorviksi | lorveiksi |
| abessiivi | lorvitta | lorveitta |
| instruktiivi | – | lorvein |
| komitatiivi | – | lorveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lorvi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Sana lienee alkuperältään deskriptiivinen. Se esiintyy ensi kertaa Gananderin sanakirjassa.[2]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: lorvia, lorvitella
Yhdyssanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana lorvia.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana lorvia.