loriseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
loriseminen (38)
- teonnimi verbistä lorista
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loriseminen | lorisemiset |
| genetiivi | lorisemisen | lorisemisten lorisemisien |
| partitiivi | lorisemista | lorisemisia |
| akkusatiivi | loriseminen; lorisemisen |
lorisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lorisemisessa | lorisemisissa |
| elatiivi | lorisemisesta | lorisemisista |
| illatiivi | lorisemiseen | lorisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lorisemisella | lorisemisilla |
| ablatiivi | lorisemiselta | lorisemisilta |
| allatiivi | lorisemiselle | lorisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lorisemisena (lorisemisna) |
lorisemisina |
| translatiivi | lorisemiseksi | lorisemisiksi |
| abessiivi | lorisemisetta | lorisemisitta |
| instruktiivi | – | lorisemisin |
| komitatiivi | – | lorisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lorisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lorisemis- | |