lonkuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lonkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä lonkuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lonkuttaminen | lonkuttamiset |
| genetiivi | lonkuttamisen | lonkuttamisten lonkuttamisien |
| partitiivi | lonkuttamista | lonkuttamisia |
| akkusatiivi | lonkuttaminen; lonkuttamisen |
lonkuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lonkuttamisessa | lonkuttamisissa |
| elatiivi | lonkuttamisesta | lonkuttamisista |
| illatiivi | lonkuttamiseen | lonkuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lonkuttamisella | lonkuttamisilla |
| ablatiivi | lonkuttamiselta | lonkuttamisilta |
| allatiivi | lonkuttamiselle | lonkuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lonkuttamisena (lonkuttamisna) |
lonkuttamisina |
| translatiivi | lonkuttamiseksi | lonkuttamisiksi |
| abessiivi | lonkuttamisetta | lonkuttamisitta |
| instruktiivi | – | lonkuttamisin |
| komitatiivi | – | lonkuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lonkuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lonkuttamis- | |