lomaileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lomaileminen (38)
- teonnimi verbistä lomailla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lomaileminen | lomailemiset |
| genetiivi | lomailemisen | lomailemisten lomailemisien |
| partitiivi | lomailemista | lomailemisia |
| akkusatiivi | lomaileminen; lomailemisen |
lomailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lomailemisessa | lomailemisissa |
| elatiivi | lomailemisesta | lomailemisista |
| illatiivi | lomailemiseen | lomailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lomailemisella | lomailemisilla |
| ablatiivi | lomailemiselta | lomailemisilta |
| allatiivi | lomailemiselle | lomailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lomailemisena (lomailemisna) |
lomailemisina |
| translatiivi | lomailemiseksi | lomailemisiksi |
| abessiivi | lomailemisetta | lomailemisitta |
| instruktiivi | – | lomailemisin |
| komitatiivi | – | lomailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lomailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lomailemis- | |