lobbaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lobbaaja (10)
- henkilö, joka lobbaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlobːɑːjɑ/
- tavutus: lob‧baa‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lobbaaja | lobbaajat |
| genetiivi | lobbaajan | lobbaajien (lobbaajain) |
| partitiivi | lobbaajaa | lobbaajia |
| akkusatiivi | lobbaaja; lobbaajan |
lobbaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lobbaajassa | lobbaajissa |
| elatiivi | lobbaajasta | lobbaajista |
| illatiivi | lobbaajaan | lobbaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lobbaajalla | lobbaajilla |
| ablatiivi | lobbaajalta | lobbaajilta |
| allatiivi | lobbaajalle | lobbaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lobbaajana | lobbaajina |
| translatiivi | lobbaajaksi | lobbaajiksi |
| abessiivi | lobbaajatta | lobbaajitta |
| instruktiivi | – | lobbaajin |
| komitatiivi | – | lobbaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lobbaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |