loattu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
loattu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä loata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | loattu | loatut |
| genetiivi | loatun | loattujen |
| partitiivi | loattua | loattuja |
| akkusatiivi | loattu; loatun | loatut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | loatussa | loatuissa |
| elatiivi | loatusta | loatuista |
| illatiivi | loattuun | loattuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | loatulla | loatuilla |
| ablatiivi | loatulta | loatuilta |
| allatiivi | loatulle | loatuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | loattuna | loattuina |
| translatiivi | loatuksi | loatuiksi |
| abessiivi | loatutta | loatuitta |
| instruktiivi | – | loatuin |
| komitatiivi | – | loattuine |