litteraatti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- teksti, joka on saatu litteroimalla eli kirjoittamalla äänitallenteella oleva puhe puhtaaksi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | litteraatti | litteraatit |
| genetiivi | litteraatin | litteraattien (litteraattein) |
| partitiivi | litteraattia | litteraatteja |
| akkusatiivi | litteraatti; litteraatin |
litteraatit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | litteraatissa | litteraateissa |
| elatiivi | litteraatista | litteraateista |
| illatiivi | litteraattiin | litteraatteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | litteraatilla | litteraateilla |
| ablatiivi | litteraatilta | litteraateilta |
| allatiivi | litteraatille | litteraateille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | litteraattina | litteraatteina |
| translatiivi | litteraatiksi | litteraateiksi |
| abessiivi | litteraatitta | litteraateitta |
| instruktiivi | – | litteraatein |
| komitatiivi | – | litteraatteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | litteraati- | |
| vahva vartalo | litteraatti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |