lisensoiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lisensoiminen (38)
- teonnimi verbistä lisensoida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lisensoiminen | lisensoimiset |
| genetiivi | lisensoimisen | lisensoimisten lisensoimisien |
| partitiivi | lisensoimista | lisensoimisia |
| akkusatiivi | lisensoiminen; lisensoimisen |
lisensoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lisensoimisessa | lisensoimisissa |
| elatiivi | lisensoimisesta | lisensoimisista |
| illatiivi | lisensoimiseen | lisensoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lisensoimisella | lisensoimisilla |
| ablatiivi | lisensoimiselta | lisensoimisilta |
| allatiivi | lisensoimiselle | lisensoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lisensoimisena (lisensoimisna) |
lisensoimisina |
| translatiivi | lisensoimiseksi | lisensoimisiksi |
| abessiivi | lisensoimisetta | lisensoimisitta |
| instruktiivi | – | lisensoimisin |
| komitatiivi | – | lisensoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lisensoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lisensoimis- | |