lirkuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lirkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä lirkuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lirkuttaminen | lirkuttamiset |
| genetiivi | lirkuttamisen | lirkuttamisten lirkuttamisien |
| partitiivi | lirkuttamista | lirkuttamisia |
| akkusatiivi | lirkuttaminen; lirkuttamisen |
lirkuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lirkuttamisessa | lirkuttamisissa |
| elatiivi | lirkuttamisesta | lirkuttamisista |
| illatiivi | lirkuttamiseen | lirkuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lirkuttamisella | lirkuttamisilla |
| ablatiivi | lirkuttamiselta | lirkuttamisilta |
| allatiivi | lirkuttamiselle | lirkuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lirkuttamisena (lirkuttamisna) |
lirkuttamisina |
| translatiivi | lirkuttamiseksi | lirkuttamisiksi |
| abessiivi | lirkuttamisetta | lirkuttamisitta |
| instruktiivi | – | lirkuttamisin |
| komitatiivi | – | lirkuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lirkuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lirkuttamis- | |