likvidoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
likvidoiminen (38)
- teonnimi verbistä likvidoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | likvidoiminen | likvidoimiset |
| genetiivi | likvidoimisen | likvidoimisten likvidoimisien |
| partitiivi | likvidoimista | likvidoimisia |
| akkusatiivi | likvidoiminen; likvidoimisen |
likvidoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | likvidoimisessa | likvidoimisissa |
| elatiivi | likvidoimisesta | likvidoimisista |
| illatiivi | likvidoimiseen | likvidoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | likvidoimisella | likvidoimisilla |
| ablatiivi | likvidoimiselta | likvidoimisilta |
| allatiivi | likvidoimiselle | likvidoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | likvidoimisena (likvidoimisna) |
likvidoimisina |
| translatiivi | likvidoimiseksi | likvidoimisiksi |
| abessiivi | likvidoimisetta | likvidoimisitta |
| instruktiivi | – | likvidoimisin |
| komitatiivi | – | likvidoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | likvidoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
likvidoimis- | |