likka
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (arkikieltä) tyttö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlikːɑ/
- tavutus: lik‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | likka | likat |
| genetiivi | likan | likkojen (likkain) |
| partitiivi | likkaa | likkoja |
| akkusatiivi | likka; likan |
likat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | likassa | likoissa |
| elatiivi | likasta | likoista |
| illatiivi | likkaan | likkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | likalla | likoilla |
| ablatiivi | likalta | likoilta |
| allatiivi | likalle | likoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | likkana | likkoina |
| translatiivi | likaksi | likoiksi |
| abessiivi | likatta | likoitta |
| instruktiivi | – | likoin |
| komitatiivi | – | likkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lika- | |
| vahva vartalo | likka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset
[muokkaa]Voi olla halventava ja loukkaava aikuisesta sanottuna tytöttelynä.
Etymologia
[muokkaa]aiemmasta muodosta flikka << ruotsin sanasta flicka
Käännökset
[muokkaa]1. likka
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- likka Kielitoimiston sanakirjassa