liikunta

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Liikunta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

liikunta (9-J)[1]

  1. ruumillinen työ, jota tehdään kunnon ylläpitämiseksi
  2. kouluaine, johon kuuluu erilaista urheilua

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈliːkunt̪ɑ/
  • tavutus: lii‧kun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liikunta liikunnat
genetiivi liikunnan liikuntojen
(liikuntain)
partitiivi liikuntaa liikuntoja
akkusatiivi liikunta;
liikunnan
liikunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi liikunnassa liikunnoissa
elatiivi liikunnasta liikunnoista
illatiivi liikuntaan liikuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi liikunnalla liikunnoilla
ablatiivi liikunnalta liikunnoilta
allatiivi liikunnalle liikunnoille
muut sijamuodot
essiivi liikuntana liikuntoina
translatiivi liikunnaksi liikunnoiksi
abessiivi liikunnatta liikunnoitta
instruktiivi liikunnoin
komitatiivi liikuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo liikunna-
vahva vartalo liikunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

arkiliikunta, hyötyliikunta, koululiikunta, kuntoliikunta, liikunnanohjaaja, liikunnanopettaja, liikuntaelin, liikuntaeste, liikuntaharrastus, liikuntahoito, liikuntakasvatus, liikuntakyky, liikuntaleikki, liikuntaneuvoja, liikuntarajoitteinen, liikuntasauma, liikuntasota, liikuntaterapia, liikuntatiede, liikuntatunti, liikuntavamma, musiikkiliikunta, ruumiinliikunta, taukoliikunta, työpaikkaliikunta, ulkoliikunta, vesiliikunta

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J