liikennöinti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈliːkenˌnøi̯nt̪i/
- tavutus: lii‧ken‧nöin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liikennöinti | liikennöinnit |
| genetiivi | liikennöinnin | liikennöintien (liikennöintein) |
| partitiivi | liikennöintiä | liikennöintejä |
| akkusatiivi | liikennöinti; liikennöinnin |
liikennöinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liikennöinnissä | liikennöinneissä |
| elatiivi | liikennöinnistä | liikennöinneistä |
| illatiivi | liikennöintiin | liikennöinteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liikennöinnillä | liikennöinneillä |
| ablatiivi | liikennöinniltä | liikennöinneiltä |
| allatiivi | liikennöinnille | liikennöinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liikennöintinä | liikennöinteinä |
| translatiivi | liikennöinniksi | liikennöinneiksi |
| abessiivi | liikennöinnittä | liikennöinneittä |
| instruktiivi | – | liikennöinnein |
| komitatiivi | – | liikennöinteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | liikennöinni- | |
| vahva vartalo | liikennöinti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi liikennöidä (vartalo liikennöi- ) + johdin -nti
Aiheesta muualla
[muokkaa]- liikennöinti Kielitoimiston sanakirjassa