lihta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lihta (9-F)

  1. lihtauksessa käytetty laite

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lihta lihdat
genetiivi lihdan lihtojen
(lihtain)
partitiivi lihtaa lihtoja
akkusatiivi lihta;
lihdan
lihdat
sisäpaikallissijat
inessiivi lihdassa lihdoissa
elatiivi lihdasta lihdoista
illatiivi lihtaan lihtoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lihdalla lihdoilla
ablatiivi lihdalta lihdoilta
allatiivi lihdalle lihdoille
muut sijamuodot
essiivi lihtana lihtoina
translatiivi lihdaksi lihdoiksi
abessiivi lihdatta lihdoitta
instruktiivi lihdoin
komitatiivi lihtoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lihda-
vahva vartalo lihta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Tietosanakirja. 5 osa, Kulttuurisana—Mandingo / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. Helsinki: Tietosanakirja, 1913: hakusana Lihta (Project Runebergissa)