liehuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
liehuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä liehua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liehuva | liehuvat |
| genetiivi | liehuvan | liehuvien (liehuvain) |
| partitiivi | liehuvaa | liehuvia |
| akkusatiivi | liehuva; liehuvan | liehuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liehuvassa | liehuvissa |
| elatiivi | liehuvasta | liehuvista |
| illatiivi | liehuvaan | liehuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liehuvalla | liehuvilla |
| ablatiivi | liehuvalta | liehuvilta |
| allatiivi | liehuvalle | liehuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liehuvana | liehuvina |
| translatiivi | liehuvaksi | liehuviksi |
| abessiivi | liehuvatta | liehuvitta |
| instruktiivi | – | liehuvin |
| komitatiivi | – | liehuvine |