leviäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]leviäminen (38)
- teonnimi verbistä levitä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leviäminen | leviämiset |
| genetiivi | leviämisen | leviämisten leviämisien |
| partitiivi | leviämistä | leviämisiä |
| akkusatiivi | leviäminen; leviämisen |
leviämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leviämisessä | leviämisissä |
| elatiivi | leviämisestä | leviämisistä |
| illatiivi | leviämiseen | leviämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leviämisellä | leviämisillä |
| ablatiivi | leviämiseltä | leviämisiltä |
| allatiivi | leviämiselle | leviämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leviämisenä (leviämisnä) |
leviämisinä |
| translatiivi | leviämiseksi | leviämisiksi |
| abessiivi | leviämisettä | leviämisittä |
| instruktiivi | – | leviämisin |
| komitatiivi | – | leviämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leviämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
leviämis- | |