letkauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
letkauttaminen (38)
- teonnimi verbistä letkauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | letkauttaminen | letkauttamiset |
| genetiivi | letkauttamisen | letkauttamisten letkauttamisien |
| partitiivi | letkauttamista | letkauttamisia |
| akkusatiivi | letkauttaminen; letkauttamisen |
letkauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | letkauttamisessa | letkauttamisissa |
| elatiivi | letkauttamisesta | letkauttamisista |
| illatiivi | letkauttamiseen | letkauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | letkauttamisella | letkauttamisilla |
| ablatiivi | letkauttamiselta | letkauttamisilta |
| allatiivi | letkauttamiselle | letkauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | letkauttamisena (letkauttamisna) |
letkauttamisina |
| translatiivi | letkauttamiseksi | letkauttamisiksi |
| abessiivi | letkauttamisetta | letkauttamisitta |
| instruktiivi | – | letkauttamisin |
| komitatiivi | – | letkauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | letkauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
letkauttamis- | |