lennättäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lennättäminen (38)
- teonnimi verbistä lennättää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lennättäminen | lennättämiset |
| genetiivi | lennättämisen | lennättämisten lennättämisien |
| partitiivi | lennättämistä | lennättämisiä |
| akkusatiivi | lennättäminen; lennättämisen |
lennättämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lennättämisessä | lennättämisissä |
| elatiivi | lennättämisestä | lennättämisistä |
| illatiivi | lennättämiseen | lennättämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lennättämisellä | lennättämisillä |
| ablatiivi | lennättämiseltä | lennättämisiltä |
| allatiivi | lennättämiselle | lennättämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lennättämisenä (lennättämisnä) |
lennättämisinä |
| translatiivi | lennättämiseksi | lennättämisiksi |
| abessiivi | lennättämisettä | lennättämisittä |
| instruktiivi | – | lennättämisin |
| komitatiivi | – | lennättämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lennättämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lennättämis- | |