lenkkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lenkkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lenkata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lenkkaava | lenkkaavat |
| genetiivi | lenkkaavan | lenkkaavien (lenkkaavain) |
| partitiivi | lenkkaavaa | lenkkaavia |
| akkusatiivi | lenkkaava; lenkkaavan | lenkkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lenkkaavassa | lenkkaavissa |
| elatiivi | lenkkaavasta | lenkkaavista |
| illatiivi | lenkkaavaan | lenkkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lenkkaavalla | lenkkaavilla |
| ablatiivi | lenkkaavalta | lenkkaavilta |
| allatiivi | lenkkaavalle | lenkkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lenkkaavana | lenkkaavina |
| translatiivi | lenkkaavaksi | lenkkaaviksi |
| abessiivi | lenkkaavatta | lenkkaavitta |
| instruktiivi | – | lenkkaavin |
| komitatiivi | – | lenkkaavine |