leikkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
leikkiminen (38)
- teonnimi verbistä leikkiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leikkiminen | leikkimiset |
| genetiivi | leikkimisen | leikkimisten leikkimisien |
| partitiivi | leikkimistä | leikkimisiä |
| akkusatiivi | leikkiminen; leikkimisen |
leikkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leikkimisessä | leikkimisissä |
| elatiivi | leikkimisestä | leikkimisistä |
| illatiivi | leikkimiseen | leikkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leikkimisellä | leikkimisillä |
| ablatiivi | leikkimiseltä | leikkimisiltä |
| allatiivi | leikkimiselle | leikkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leikkimisenä (leikkimisnä) |
leikkimisinä |
| translatiivi | leikkimiseksi | leikkimisiksi |
| abessiivi | leikkimisettä | leikkimisittä |
| instruktiivi | – | leikkimisin |
| komitatiivi | – | leikkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leikkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
leikkimis- | |