leikkijä
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]leikkijä (12)
- henkilö, joka leikkii
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlei̯kːijæ/
- tavutus: leik‧ki‧jä
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leikkijä | leikkijät |
genetiivi | leikkijän | leikkijöiden leikkijöitten (leikkijäin) |
partitiivi | leikkijää | leikkijöitä |
akkusatiivi | leikkijä; leikkijän |
leikkijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leikkijässä | leikkijöissä |
elatiivi | leikkijästä | leikkijöistä |
illatiivi | leikkijään | leikkijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leikkijällä | leikkijöillä |
ablatiivi | leikkijältä | leikkijöiltä |
allatiivi | leikkijälle | leikkijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leikkijänä | leikkijöinä |
translatiivi | leikkijäksi | leikkijöiksi |
abessiivi | leikkijättä | leikkijöittä |
instruktiivi | – | leikkijöin |
komitatiivi | – | leikkijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leikkijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- leikkijä Kielitoimiston sanakirjassa