leffa

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leffa (9)

  1. (arkikieltä) elokuva; elokuvat
    ohjaajan paras leffa
    Oltiin leffassa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlef.fɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leffa leffat
genetiivi leffan leffojen
(leffain)
partitiivi leffaa leffoja
akkusatiivi leffa;
leffan
leffat
sisäpaikallissijat
inessiivi leffassa leffoissa
elatiivi leffasta leffoista
illatiivi leffaan leffoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leffalla leffoilla
ablatiivi leffalta leffoilta
allatiivi leffalle leffoille
muut sijamuodot
essiivi leffana leffoina
translatiivi leffaksi leffoiksi
abessiivi leffatta leffoitta
instruktiivi leffoin
komitatiivi leffoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

ruotsin samaa tarkoittavasta slangisanasta leffa < sanoista levande bilder ’elävät kuvat’[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

leffateatteri, nyyhkyleffa, seksileffa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • leffa Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leffa (1) (yks. määr. leffan [luo], mon. epämäär. leffor [luo], mon. määr. lefforna [luo])

  1. (suomenruotsia, arkikieltä) elokuva, leffa

Viitteet[muokkaa]

  1. Mistä tulee leffa-sana? Kysy kirjastonhoitajalta. 2.1.2019. Kirjastot.fi. Viitattu 7.12.2019.