leesio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
leesio (3)
- (lääketiede) elimen toimintaan tai rakenteeseen liittyvä sairaalloinen vamma, vaurio tai häiriö
- Olneyn leesiot
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leesio | leesiot |
| genetiivi | leesion | leesioiden leesioitten |
| partitiivi | leesiota | leesioita |
| akkusatiivi | leesio; leesion |
leesiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leesiossa | leesioissa |
| elatiivi | leesiosta | leesioista |
| illatiivi | leesioon | leesioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leesiolla | leesioilla |
| ablatiivi | leesiolta | leesioilta |
| allatiivi | leesiolle | leesioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leesiona | leesioina |
| translatiivi | leesioksi | leesioiksi |
| abessiivi | leesiotta | leesioitta |
| instruktiivi | – | leesioin |
| komitatiivi | – | leesioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leesio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
latinan kielen laedere ('lyödä, vahingoittaa')