lausuja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lausuja (10)

  1. henkilö, joka lausuu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑu̯sujɑ/
  • tavutus: lau‧su‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lausuja lausujat
genetiivi lausujan lausujien
(lausujain)
partitiivi lausujaa lausujia
akkusatiivi lausuja;
lausujan
lausujat
sisäpaikallissijat
inessiivi lausujassa lausujissa
elatiivi lausujasta lausujista
illatiivi lausujaan lausujiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lausujalla lausujilla
ablatiivi lausujalta lausujilta
allatiivi lausujalle lausujille
muut sijamuodot
essiivi lausujana lausujina
translatiivi lausujaksi lausujiksi
abessiivi lausujatta lausujitta
instruktiivi lausujin
komitatiivi lausujine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lausuja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lausuja Kielitoimiston sanakirjassa