laukku

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laukku (1-A) (monikko laukut)

  1. kankaasta tai nahasta valmistettu kantoväline, jossa voi säilyttää ja kuljettaa tavaroita
  2. laukkujen (Rhinanthus) suvun kasvi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈlɑ̝ukʷːu]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laukku laukut
genetiivi laukun laukkujen
partitiivi laukkua laukkuja
akkusatiivi laukku;
laukun
laukut
sisäpaikallissijat
inessiivi laukussa laukuissa
elatiivi laukusta laukuista
illatiivi laukkuun laukkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laukulla laukuilla
ablatiivi laukulta laukuilta
allatiivi laukulle laukuille
muut sijamuodot
essiivi laukkuna laukkuina
translatiivi laukuksi laukuiksi
abessiivi laukutta laukuitta
instruktiivi laukuin
komitatiivi laukkuine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

attasealaukku, ensiapulaukku, iltalaukku, isolaukku, kantolaukku, karttalaukku, karvalaukku, kirjekuorilaukku, koululaukku, kylmälaukku, kärrylaukku, käsilaukku, lannelaukku, laukkukauppa, laukkuliike, laukkuryssä, lentolaukku, mahalaukku, matkalaukku, meikkilaukku, nahkalaukku, olkalaukku, ostoslaukku, pikkulaukku, pukulaukku, pyörälaukku, rannelaukku, rikkalaukku, satulalaukku, sivulaukku, toalettilaukku, työkalulaukku, valmiuslaukku, vatsalaukku, villalaukku, vyölaukku

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laukku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.