lauhduttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lauhduttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä lauhtua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lauhduttava | lauhduttavat |
| genetiivi | lauhduttavan | lauhduttavien (lauhduttavain) |
| partitiivi | lauhduttavaa | lauhduttavia |
| akkusatiivi | lauhduttava; lauhduttavan | lauhduttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lauhduttavassa | lauhduttavissa |
| elatiivi | lauhduttavasta | lauhduttavista |
| illatiivi | lauhduttavaan | lauhduttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lauhduttavalla | lauhduttavilla |
| ablatiivi | lauhduttavalta | lauhduttavilta |
| allatiivi | lauhduttavalle | lauhduttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lauhduttavana | lauhduttavina |
| translatiivi | lauhduttavaksi | lauhduttaviksi |
| abessiivi | lauhduttavatta | lauhduttavitta |
| instruktiivi | – | lauhduttavin |
| komitatiivi | – | lauhduttavine |
Verbi[muokkaa]
lauhduttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lauhduttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lauhduttava | lauhduttavat |
| genetiivi | lauhduttavan | lauhduttavien (lauhduttavain) |
| partitiivi | lauhduttavaa | lauhduttavia |
| akkusatiivi | lauhduttava; lauhduttavan | lauhduttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lauhduttavassa | lauhduttavissa |
| elatiivi | lauhduttavasta | lauhduttavista |
| illatiivi | lauhduttavaan | lauhduttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lauhduttavalla | lauhduttavilla |
| ablatiivi | lauhduttavalta | lauhduttavilta |
| allatiivi | lauhduttavalle | lauhduttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lauhduttavana | lauhduttavina |
| translatiivi | lauhduttavaksi | lauhduttaviksi |
| abessiivi | lauhduttavatta | lauhduttavitta |
| instruktiivi | – | lauhduttavin |
| komitatiivi | – | lauhduttavine |