laudoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
laudoittaminen (38)
- teonnimi verbistä laudoittaa
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laudoittaminen | laudoittamiset |
genetiivi | laudoittamisen | laudoittamisten laudoittamisien |
partitiivi | laudoittamista | laudoittamisia |
akkusatiivi | laudoittaminen; laudoittamisen |
laudoittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laudoittamisessa | laudoittamisissa |
elatiivi | laudoittamisesta | laudoittamisista |
illatiivi | laudoittamiseen | laudoittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laudoittamisella | laudoittamisilla |
ablatiivi | laudoittamiselta | laudoittamisilta |
allatiivi | laudoittamiselle | laudoittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laudoittamisena (laudoittamisna) |
laudoittamisina |
translatiivi | laudoittamiseksi | laudoittamisiksi |
abessiivi | laudoittamisetta | laudoittamisitta |
instruktiivi | – | laudoittamisin |
komitatiivi | – | laudoittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laudoittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laudoittamis- |