lapsekkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lapsekkuus (40)

  1. se, että on lapsekas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑpsekːuːs/
  • tavutus: lap‧sek‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lapsekkuus lapsekkuudet
genetiivi lapsekkuuden lapsekkuuksien
partitiivi lapsekkuutta lapsekkuuksia
akkusatiivi lapsekkuus;
lapsekkuuden
lapsekkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lapsekkuudessa lapsekkuuksissa
elatiivi lapsekkuudesta lapsekkuuksista
illatiivi lapsekkuuteen lapsekkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lapsekkuudella lapsekkuuksilla
ablatiivi lapsekkuudelta lapsekkuuksilta
allatiivi lapsekkuudelle lapsekkuuksille
muut sijamuodot
essiivi lapsekkuutena lapsekkuuksina
translatiivi lapsekkuudeksi lapsekkuuksiksi
abessiivi lapsekkuudetta lapsekkuuksitta
instruktiivi lapsekkuuksin
komitatiivi lapsekkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lapsekkuude-
vahva vartalo lapsekkuute-
konsonantti-
vartalo
lapsekkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan lapsekas vartalosta lapsekk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]