lajitteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lajitteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lajitella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lajitteleva | lajittelevat |
| genetiivi | lajittelevan | lajittelevien (lajittelevain) |
| partitiivi | lajittelevaa | lajittelevia |
| akkusatiivi | lajitteleva; lajittelevan | lajittelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lajittelevassa | lajittelevissa |
| elatiivi | lajittelevasta | lajittelevista |
| illatiivi | lajittelevaan | lajitteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lajittelevalla | lajittelevilla |
| ablatiivi | lajittelevalta | lajittelevilta |
| allatiivi | lajittelevalle | lajitteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lajittelevana | lajittelevina |
| translatiivi | lajittelevaksi | lajitteleviksi |
| abessiivi | lajittelevatta | lajittelevitta |
| instruktiivi | – | lajittelevin |
| komitatiivi | – | lajittelevine |