laiskistuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
laiskistuminen (38)
- teonnimi verbistä laiskistua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laiskistuminen | laiskistumiset |
| genetiivi | laiskistumisen | laiskistumisten laiskistumisien |
| partitiivi | laiskistumista | laiskistumisia |
| akkusatiivi | laiskistuminen; laiskistumisen |
laiskistumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laiskistumisessa | laiskistumisissa |
| elatiivi | laiskistumisesta | laiskistumisista |
| illatiivi | laiskistumiseen | laiskistumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laiskistumisella | laiskistumisilla |
| ablatiivi | laiskistumiselta | laiskistumisilta |
| allatiivi | laiskistumiselle | laiskistumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laiskistumisena (laiskistumisna) |
laiskistumisina |
| translatiivi | laiskistumiseksi | laiskistumisiksi |
| abessiivi | laiskistumisetta | laiskistumisitta |
| instruktiivi | – | laiskistumisin |
| komitatiivi | – | laiskistumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laiskistumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laiskistumis- | |