lainalaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lainalaisuus (40)

  1. se, että on lainalainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑi̯nˌɑlɑi̯suːs/
  • tavutus: lain‧a‧lai‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lainalaisuus lainalaisuudet
genetiivi lainalaisuuden lainalaisuuksien
partitiivi lainalaisuutta lainalaisuuksia
akkusatiivi lainalaisuus;
lainalaisuuden
lainalaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lainalaisuudessa lainalaisuuksissa
elatiivi lainalaisuudesta lainalaisuuksista
illatiivi lainalaisuuteen lainalaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lainalaisuudella lainalaisuuksilla
ablatiivi lainalaisuudelta lainalaisuuksilta
allatiivi lainalaisuudelle lainalaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi lainalaisuutena lainalaisuuksina
translatiivi lainalaisuudeksi lainalaisuuksiksi
abessiivi lainalaisuudetta lainalaisuuksitta
instruktiivi lainalaisuuksin
komitatiivi lainalaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lainalaisuude-
vahva vartalo lainalaisuute-
konsonantti-
vartalo
lainalaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan lainalainen vartalosta lainalais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]