laillistava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laillistava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laillistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laillistava | laillistavat |
| genetiivi | laillistavan | laillistavien (laillistavain) |
| partitiivi | laillistavaa | laillistavia |
| akkusatiivi | laillistava; laillistavan | laillistavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laillistavassa | laillistavissa |
| elatiivi | laillistavasta | laillistavista |
| illatiivi | laillistavaan | laillistaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laillistavalla | laillistavilla |
| ablatiivi | laillistavalta | laillistavilta |
| allatiivi | laillistavalle | laillistaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laillistavana | laillistavina |
| translatiivi | laillistavaksi | laillistaviksi |
| abessiivi | laillistavatta | laillistavitta |
| instruktiivi | – | laillistavin |
| komitatiivi | – | laillistavine |