laidoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
laidoittaminen (38)
- teonnimi verbistä laidoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laidoittaminen | laidoittamiset |
| genetiivi | laidoittamisen | laidoittamisten laidoittamisien |
| partitiivi | laidoittamista | laidoittamisia |
| akkusatiivi | laidoittaminen; laidoittamisen |
laidoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laidoittamisessa | laidoittamisissa |
| elatiivi | laidoittamisesta | laidoittamisista |
| illatiivi | laidoittamiseen | laidoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laidoittamisella | laidoittamisilla |
| ablatiivi | laidoittamiselta | laidoittamisilta |
| allatiivi | laidoittamiselle | laidoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laidoittamisena (laidoittamisna) |
laidoittamisina |
| translatiivi | laidoittamiseksi | laidoittamisiksi |
| abessiivi | laidoittamisetta | laidoittamisitta |
| instruktiivi | – | laidoittamisin |
| komitatiivi | – | laidoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laidoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laidoittamis- | |